tiistaina, elokuuta 30, 2016

Truly, Madly, Deeply



Truly, Madly, Deeply


Tuotantoyhtiöt: BBC British Broadcasting Corporation, Lionheart International, Winston Pictures. Tuotantopäällikkö: Mark Shivas. Tuottaja: Robert Cooper. Ohjaus, käsikirjoitus: Anthony Minghella. Kuvaus: Remi Adefarasin. Kuvasuunnittelu: Barbara Gosnold. Lavastussuunnittelu: Jim Holloway. Puvut: James Keast. Ehostus: Jayne Buxton, Fran Needham. Musiikki: Barrington Pheloung. Leikkaus: John Stothart. Ääni: Philip Taylor. Erikoistehosteet: Graham Brown. Visuaaliset efektit: Ian Legg (konsultti). Pääosissa: Juliet Stevenson (Nina), Alan Rickman (Jamie), Jenny Howe (Burge), Bill Paterson (Sandy), Carolyn Choa (kääntäjä), Christopher Rozycki (Titus), Keith Bartlett (Plumber), David Ryall (George), Stella Maris (Maura), Ian Hawkes (Harry), Deborah Findlay (Claire), Vania Vilers (ranskalainen), Arturo Venegas (Roberto), Richard Syms (Symonds), Michael Maloney (Mark). 106 min

Anthony Minghellan vuonna 1990 ohjaama Truly, Madly, Deeply on fantasiamusiikkidraama, joka tehtiin BBC:n Screen Two-sarjaan. Myöhemmin 1990-luvulla erityisesti elokuvilla Englantilainen potilas ja Lahjakas Mr. Ripley kuuluisuuteen noussut Minghella sanoi tehneensä käsikirjoitus ”välineeksi, jolla [Juliet Stevenson] voi osoittaa kaikki lahjakkuuden alueensa”, hän kun ”osaa soittaa pianoa, pitää tanssimisesta ja hänessä on omat omituiset piirteensä, joita hän ei tavallisesti voi ilmaista niissä klassisissa osissa, joihin häntä aina pyydetään.” Stevenson kiitti myöhemmin vuonna 2012 haastattelussa sanomalla, että rooli oli hänen siihenastisen uran paras.

Lontoossa (Highgate ja South Bank) ja Bristolissa kuvatun elokuvan nimi Truly, Madly, Deeply tulee päähenkilöiden pelaamasta sanapelistä, jossa he haastavat toisensa vuorotellen esittämään verbaalisesti keskinäisen kiintymyksensä määrää lisäämällä kulloinkin sarjaan sopivan adverbin. Elokuvan työnimenä oli ”Sello”, joka viittasi paitsi elokuvassa käytettyyn soittimeen, myös italian kielen sanaa ”cielo”, joka tarkoittaa taivasta.

Taivas on tärkeää siksi, että tässä elokuvassa kuoleman jälkeen maahan palaavat haamut ovat tärkeässä roolissa. Heti elokuvan alussa nainen suree pohjattomasti kuollutta miestään, mutta tämäpä ilmestyykin maan pinnalle uudestitulleena ja nainen vuodattaa kiitollisuuttaan, vaikka joutuukin pitämään asian salassa. Tarinan piirteet saavat vieläkin fantastisempia piirteitä, kun miehen kaverit tulevat hekin taivaasta kommentoimaan elämän menoa. Ja onko mitään naisella tulevaisuutta muiden miesten kanssa, jos hän jatkaa rakastavaa elämäänsä jo kuolleen miehen kanssa?

Kriitikot palkitsivat syvällisiä totuuksia paljastaneen elokuvan yltäkylläisesti. BAFTA:n se sai parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksessa, pääosan esittäjät Alan Rickman ja Juliet Stevenson saivat parhaan näyttelijän ja näytelijättären palkinnot, Anthony Minghella lupaavimman tulokkaan palkinnon (Evening Standard British Film Awards).


-       Jari Sedergren 22.4.2016

Ei kommentteja: