Tank Girl

Tank Girl

Yhdysvallat 1995. Tuotantoyhtiöt: Trilogy Entertainment Group, UA United Artists Pictures Inc., MGM / UA Entertainment.Tuotannonjohto: Tom Astor, Aron Warner. Tuottajat: Richard Barton Lewis, Pen Densham, John Watson. Ohjaus: Rachel Talalay. Käsikirjoitus: Tedie Sarafian – Alan Martinin ja Hewlet Jamien sarjakuvan pohjalta. Kuvasuunnittelu: Catherine Hardwicke. Taiteellinen johto: Charles White Lee. Lavasteet: Cindy Carr. Puvustus: Arianne Phillips. Leikkaus: James Symons. Kuvaus: Gale Tattersall. Musiikki: Graeme Revell. Ääni: Courtney Love. Make-up: Stan Winston, Deborah K. Larsen. Tehosteväkeä satapäin. Pääosissa: Lori Petty (Tank Girl), Ice-T (T-Saint), Naomi Watts (Jet Girl), Malcom McDowell (Keslee), Don Harvey (kersantti Small), Jeff Kober (Booga), Reg. E. Kathey (DeeTee), Scott Coffey (Donner), Stacey Linn Ramsower (Sam), Ann Cusack (Sub Girl), Brian Wimmer (Richard), Iggy Pop (Rat Face), Dawn Robinson (malli), Billy L. Sullivan (Max), James Hong (Che’tsai), Charles Lucia (kapteeni Derouche). Helsingin ensi-esitys: 10.11.1995 Formia 2, maahantuoja: UIP Finland. Televisiossa: 4.5.1999, MTV 3. VET: 99504 – K16 – 2860 m / 105 min

Väkivaltainen, juopotteluun taipuvainen ketjupolttaja, varmaan myös anarkisti, silmin nähden punkkari, joka ei ole kiinnostunut henkilökohtaisesta hygieniastaan. Monet piirteet istahtaisivat helposti film noirin dekkareihin, mutta ei niinkään tyttöihin. Sellainen brittiläisten Jamie Hewlettin ja Alan Martin sarjakuvahistoriaa uudistanut hahmo lyhytikäiseksi jääneessä Deadline Magazinessa kuitenkin on. Sanalla sanoen vuonna 1988 syntynyt hahmo on monen mieleen oleva paha tyttö, joka vastustaa auktoriteetteja.

Naisen kuvan muuttuminen muutti myös tyttöjen ideaaleja 1990-luvulle tultaessa ja Tank Girl nousi vääjäämättä kohdeyleisönsä kulttisuosioon. Feministisestä antisankarista tuli myös lesbolaisuuden nimiin vannovan vähemmistön suosikki, ennen kuin soturiprinsessa Xena varasti tämän himoitun tittelin. Elokuvaa on kehuttu sen sisältämän postfeministisen sanoman vuoksi erityisesti seksuaalisuuden suhteen: korostunut ja ensisijaiseksi asetettu naisen seksuaalisuus ja tabujen rikkominen ovat tasapuolisesti esillä.

Ohjaaja Rachel Talalay oli saanut tulikasteensa rajoja rikkoneen John Watersin tuotannoissa, mutta Hollywoodissa työskentely ei liene ollut helppoa, vaikka tekijälle sallittiinkin oma näkemys ja tapa toteuttaa hanke sarjakuvan, punkin, Mad Maxin apokalyptisen sanoman ja maiseman sekä ennen muuta vauhdin hengessä. Talalay sai oikeudet elokuvasovitukseen ja sai kumppanikseen kuvasuunnittelijaksi Catherine Hardwicken, joka teki yhteistyötä sarjakuvan piirtäjien Martinin ja Hewletin kanssa koko hankkeen ajan. Elokuvan kehutuimpiin piirteisiin kuuluu ääniraita, joka oli Courtney Loven taitavassa johdossa.

Elokuvan aavikoituneessa maailmassa vuonna 2033 komeetan iskun vuoksi vähiin käynyttä vettä hallitsee satraappimaisesti johdettu VesiVoima -yhtiö. Sitä vastustamaan asettuu toimelias naiskaksikko – Lori Pettyn esittämä Tank Girl ja hänen kumppaninsa, Naomi Wattsin toteuttama Jet Girl. Lystiä riittää, sillä tavoitteeseen pyrkiessään kohdataan aavikon kansaa, toisin sanoen mutantteja, tappajia ja varkaita.

Elokuvan vauhdikkuutta korostaa siirtymien toteutus: jaksojen väliosaan on asetettu sarjakuvaruutuja. Varsinaisia lepohetkiä ei ole ja välillä voi pistää tanssiksi jazzin tahdissa. Elokuvan maisemat on tallennettu Meksikossa, Arizonassa ja Los Angelesissa.

-       2.2. 2016 Jari Sedergren